Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä talous- tai etuusneuvontaa. Etuuksien ehdot, määrät ja tulorajat muuttuvat usein, joten tarkista ajantasaiset tiedot aina Kelasta ennen päätöksiä.
Yleinen asumistuki on Suomessa Kansaneläkelaitoksen (Kela) myöntämä etuus, jonka tarkoitus on helpottaa pienituloisten asumismenoja. Tuki myönnetään yhteisesti ruokakunnalle, joka muodostuu yleensä samassa asunnossa asuvista henkilöistä. Jos osa asunnosta on vuokrattu perheen ulkopuoliselle henkilölle, häntä pidetään eri ruokakuntana ja hän voi saada erikseen yleistä asumistukea. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten asumistuki määräytyy, kuka sitä saa ja miten tuki on vuosien varrella muuttunut.
Mihin asumistuen määrä perustuu?
Asumistuen määrään vaikuttavat ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä, asunnon sijaintikunta sekä ruokakunnan bruttokuukausitulojen yhteismäärä. Tuki myönnetään yleensä vuodeksi eteenpäin. Yleistä asumistukea voi saada vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon tai osaomistusasunnon kohtuullisiksi katsottuihin asumismenoihin. Vuodesta 2025 alkaen osaomistus- ja asumisoikeusasunnoissa asuvien tuessa ei enää huomioida korkomenoja.
Asumismenoiksi katsotaan vuokra tai hoito- ja rahoitusvastike sekä kohtuulliset vesi- ja lämmityskustannukset, jos ne eivät sisälly vuokraan tai vastikkeeseen. Asumistuki on enintään 70 prosenttia asumistukilain mukaan kohtuullisiksi katsotuista asumismenoista. Jos todelliset asumismenot ylittävät enimmäismäärät, tuki lasketaan vain enimmäismäärien perusteella.
Kuntaryhmät
Vuokra- ja osakeasuntojen enimmäisasumismenoihin vaikuttaa, mihin kuntaryhmään asunto kuuluu:
- I kuntaryhmä: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa.
- II kuntaryhmä: muun muassa Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Porvoo, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku.
- III kuntaryhmä: muut kunnat.
- IV kuntaryhmä: Ahvenanmaan kunnat, joissa asumistuki on 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista.
Esimerkiksi Helsingissä sijaitsevaan osake- tai vuokra-asuntoon voidaan maksaa noin 40–50 prosenttia suurempaa asumistukea kuin edullisimmalla paikkakunnalla sijaitsevaan asuntoon. Omakotitalon enimmäisasumismenoa korotetaan 4 prosenttia Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa sekä 8 prosenttia Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa.
Kuka ei saa yleistä asumistukea?
Yleistä asumistukea ei myönnetä eläkkeensaajalle, jolla on oikeus eläkkeensaajan asumistukeen. Vuoden 2015 uudistuksen jälkeen eläkkeensaaja ei enää itse valitse tukimuotoa, vaan sen ratkaisee Kela. Opiskelijoiden kohdalla tilanne on muuttunut kahdesti: 1. elokuuta 2017 opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin, mutta 1. elokuuta 2025 he siirtyivät takaisin opintotuen asumislisän saajiksi. Muutos ei koske opiskelijoita, jotka asuvat oman tai puolisonsa lapsen kanssa – he voivat edelleen hakea yleistä asumistukea.
Kuinka moni saa asumistukea?
Syyskuun 2022 lopussa yleistä asumistukea sai Suomessa noin 369 000 ruokakuntaa. Lähes 11 prosenttia suomalaisista kuului vuonna 2022 ruokakuntaan, jolle Kela maksoi asumistukea. Näistä ruokakunnista 95 prosenttia asui vuokralla, 4 prosenttia omistusasunnossa ja 1 prosentti osaomistusasunnossa. Maksettujen asumistukien yhteismäärä oli 2 249 miljoonaa euroa, ja lähes 30 prosenttia niistä oli eläkkeensaajan asumistukia.
Kelan vuonna 2019 teettämän tutkimuksen mukaan asumistuki kohdistuu niille, joille se on tarkoitettu. Suurin osa tuen saajista on nuoria ja yksin asuvia, ja tukea saadaan useimmiten melko lyhyen aikaa.
Tärkeimpiä muutoksia vuosien varrella
Vuoden 2015 alusta asumistukea vähentävä perusomavastuu tuli samaksi koko maassa, ja siihen vaikuttavat ruokakunnan yhteenlasketut tulot sekä aikuisten ja lasten määrä. Samalla omaisuusrajat poistuivat muilta kuin eläkeläisiltä, mutta esimerkiksi vuokra- ja korkotulot lasketaan yhä tuloiksi. Tuki tarkistetaan, jos tulot pienenevät 200 euroa tai kasvavat 400 euroa. Syyskuussa 2015 asumistukeen tuli myös 300 euron ansiotulovähennys jokaiselle ruokakunnan jäsenelle.
Vuoden 2016 alussa perusomavastuun tulosidonnaisuus nousi 40 prosentista 42 prosenttiin, ja erikseen maksettavaksi vesimaksuksi hyväksyttiin 18 euroa kuukaudessa henkilöä kohden. Kiristys koski noin 105 000 tuensaajaa, joiden tuen arvioitiin pienenevän keskimäärin 9 euroa. Vuonna 2017 kuntaryhmien 3 ja 4 enimmäisasumismenoja alennettiin 5 prosentilla, ja vuonna 2022 yksin asuvan kohtuullisiksi lämmityskustannuksiksi hyväksyttiin enintään 40 euroa kuussa, jos lämmitys ei sisältynyt vuokraan.
Asumistuen tulorajat ja enimmäisasumismenot eivät nouse automaattisesti palkkojen ja asumiskustannusten mukana. Siksi tuen taso on jäänyt jälkeen asumisen hintojen noususta, ja suurimmalla osalla tuen saajista asumismenot ylittävät Kelan käyttämän ylimmän normin.
Keskustelua asumistuesta
Asumistuesta käydään jatkuvaa poliittista keskustelua. Suomen vuokranantajien mukaan tukimenojen kasvua voidaan hillitä lisäämällä asuntotarjontaa ja vähentämällä työttömyyttä. Toisaalta on esitetty, että tuen heikentäminen vaikeuttaa pienituloisten asemaa ja ohjaa ihmisiä toimeentulotuelle.
