Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä talous- tai etuusneuvontaa. Etuuksien ehdot, määrät ja tulorajat muuttuvat usein, joten tarkista ajantasaiset tiedot aina Kelasta ennen päätöksiä.
Opintotuki on valtion opiskelijalle maksama tuki oppivelvollisuuden jälkeisten opintojen rahoittamiseen. Suomessa opintotuen osia ovat opintoraha, asumislisä, opintolainan valtiontakaus sekä opiskelijaruokaloille maksettava ateriatuki. Opintotukea maksaa Kela. Tässä artikkelissa kerromme, kuka voi saada opintotukea, miten tulot vaikuttavat tukeen, mitä opintolaina on ja miten järjestelmä on kehittynyt.
Opintotuki lukuina
Lukuvuonna 2024–2025 opintotukea sai Suomessa 295 000 henkilöä. Heistä 91 500 opiskeli yliopistossa, 98 900 ammattikorkeakoulussa, 70 900 ammatillisessa oppilaitoksessa ja 24 200 lukiossa. Lisäksi tukea sai 6 512 ulkomailla opiskelevaa. Kela maksoi vuonna 2024 opintorahaa yhteensä 502,8 miljoonaa euroa, asumislisää 14,9 miljoonaa euroa ja opintolainan korkoavustusta 9,0 miljoonaa euroa.
Kuka voi saada opintotukea?
Opintotuen yleiset edellytykset ovat:
- oppilaitokseen hyväksyminen,
- päätoiminen opiskelu,
- opinnoissa edistyminen ja
- taloudellisen tuen tarve.
Opinnoissa edistyminen tarkoittaa, että opiskelijan on suoritettava tietty määrä opintoja. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijan on suoritettava lukuvuoden aikana vähintään 20 opintopistettä, ja jokaista tukikuukautta kohden on kerryttävä vähintään viisi opintopistettä. Edistyminen tarkistetaan vuosittain lokakuussa. Jos ehdot eivät täyty, opiskelijalle lähetetään selvityspyyntö, ja tuki voidaan lakkauttaa, jos selvitystä ei anneta tai syyt eivät ole hyväksyttäviä.
Tulorajat
Opiskelijan omat tulot vaikuttavat siihen, kuinka monelta kuukaudelta hän voi saada opintotukea. Mitä useammalta kuukaudelta tukea nostaa, sitä matalampi on vuosituloraja. Tulorajoja korotettiin 1. tammikuuta 2023 pysyvästi 50 prosentilla vuoden 2021 tasoon verrattuna. Vuonna 2026 tuloraja oli 1 118 euroa kuukaudessa tukikuukautta kohti ja 3 355 euroa tuettomana kuukautena. Yhdeksän kuukauden tuella vuosituloraja oli siis 20 127 euroa. Korkeakouluopiskelijat saavat opintotukea yleensä yhdeksältä kuukaudelta vuodessa. Jos tulot ylittävät tulorajan, opiskelijan on palautettava niin monta tukikuukautta, että tuloraja nousee yli veronalaisten tulojen. Opintotukea voi saada myös ulkomailla suoritettaviin opintoihin.
Opintolaina
Opintolaina on markkinakorkoinen pankkilaina, johon valtio antaa takauksen. Syksyllä 2017 opintotuki muuttui lainapainotteisemmaksi: korkeakouluopiskelijan opintoraha laski 336,76 eurosta 250,28 euroon ja opintolainan valtiontakaus nousi 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa. Lisäksi maksuhäiriö ei enää välttämättä estä valtiontakauksen saamista. Opintolainakanta kaksinkertaistui uudistuksen jälkeen ja oli maaliskuussa 2022 noin 5,5 miljardia euroa.
Verotuksessa voi saada opintolainavähennyksen, ja määräajassa valmistuva korkeakouluopiskelija, joka on aloittanut opintonsa 1. elokuuta 2014 jälkeen, voi saada osan lainastaan hyvityksenä. Laina on kuitenkin aina maksettava takaisin, joten sen määrä kannattaa mitoittaa harkiten.
Asumislisä palasi vuonna 2025
Vuoden 2017 uudistuksessa opintotuen asumislisä korvattiin yleisellä asumistuella. 1. elokuuta 2025 opiskelijat siirtyivät kuitenkin takaisin opintotuen asumislisän saajiksi. Asumislisää voi saada, jos asuu vuokralla tai asumisoikeusasunnossa ja on oikeutettu opintotukeen. Sitä maksetaan opiskelukuukausilta, ja siinä on sama vuosituloraja kuin opintotuessa. Muutos ei koske oman tai puolison lapsen kanssa asuvia opiskelijoita, jotka voivat edelleen hakea yleistä asumistukea.
Opintotuen historiaa
Valtion takaamia opintolainoja on myönnetty vuodesta 1959, aluksi harkinnanvaraisesti. Korkotukilainat otettiin käyttöön vuonna 1969, ja vuonna 1972 voimaan tullut opintotukilaki loi pohjan nykymuotoiselle opintotuelle. Asumislisä lisättiin tukeen vuonna 1977, kun korot nousivat ja pankit osin kieltäytyivät myöntämästä lainoja. Vuonna 1992 opintorahaa korotettiin tuntuvasti ja korkotukilainat poistuivat. Elokuussa 2014 opintorahan määrä sidottiin kansaneläkeindeksiin.
Vuoden 2017 lakimuutoksen myötä korkeakouluopintoihin voi saada opintotukea 54 kuukautta, tai 57 kuukautta, jos tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä. Opintotukeen liittyvät lakisääteiset tehtävät siirtyivät korkeakouluilta Kelalle, ja opintotukilautakunnat lakkautettiin vuoden 2018 alusta.
Uudistusten tausta ja vaikutukset
Sipilän hallitusohjelmassa opintotukeen kohdistettiin säästötavoite, joka oli 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa. Lokakuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen pyysi professori Roope Uusitaloa selvittämään korkeakouluopiskelijoiden opintotuen uudistamisvaihtoehtoja. Taloustieteilijät Hannu Karhunen, Niku Määttänen ja Roope Uusitalo arvioivat myöhemmin, että uudistus pienentää opintotukimenoja pitkällä aikavälillä noin 20 prosenttia mutta pidentää hieman opiskeluaikoja. Vuonna 2015 opintotuen eri etuuksien reaaliarvo oli 50 prosenttia suurempi kuin vuonna 1969, vaikka Suomen bruttokansantuote yli 12-kertaistui samana aikana. 1. elokuuta 2023 korotettiin korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea, opintorahan huoltajakorotusta sekä opintorahoja.
